Sisällön tarjoaa Blogger.
facebook instagram youtube
  • Etusivu
  • Lantionpohja
  • Äitiysfysioterapia
    • Vatsalihasten erkauma
    • Raskausajan liikunta
    • Synnytyksen jälkeinen liikunta
  • Yhteistyökumppanit
  • Tuntumaan
  • Ota yhteyttä

Naiseuden Tuntumassa

Esittelyssä Tuntuman äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Salla Tiiro


Minun Tarinani on Tuntuman naisten esittelysarja. Avaamme teille matkaamme naisten hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotta tuntisitte meidät hieman paremmin ja tietäisitte taustaamme. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Salla, äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti. Tuntuman lempeä, rauhallinen ja lämmin persoona, joka ei koskaan tingi ammattitaidostaan. 


---
Olen 33-vuotias kahden lapsen äiti, joka löysi uuden innostuksen työhönsä äitiysvapaan aikana. Olen valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2009, valmistumiseni jälkeen tein sijaisuuksia sekä sairaalamaailmassa että yksityisellä puolella. En kuitenkaan kokenut erityisen suurta intohimoa työtä kohtaan. Käännekohta elämässä tapahtui, kun aloin odottamaan esikoistani vuonna 2011, mikä mullisti maailmani monella tavalla! Raskausaika sujui mukavasti, pystyin jatkamaan liikuntaa ja voin hyvin. Synnytyksen jälkeen koin kuitenkin olevani hukassa muuttuneessa kehossani. Olin fysioterapeutti ja aina liikuntaa harrastanut, mutta nyt en tuntenut kehoa enää omakseni enkä tiennyt mitä tehdä. Lähdin etsimään tietoa synnytyksestä palautumisesta, huomatakseni että monenlaista tietoa löytyi -ristiriitaistakin.



Esikoisen ollessa vuoden ikäinen aloin odottaa toista lastamme. Toisessa raskaudessa oli hieman enemmän haasteita kuin ensimmäisessä, mutta ei juuri liitoskipuja ja harjoitussupistuksia pahempaa. Olin onnekseni löytänyt tietoa synnytyksestä palautumisesta ja ehtinyt harjoitella ja huoltaa kehoani ennen kuin olin uudelleen raskaana. Raskausaikana jatkoin liikkumista kehoani kuunnellen. Toinen synnytys oli voimaanuttava kokemus, koin hallitsevani tilannetta ja osittain myös kehoani, enemmän kuin esikoisen synnytyksessä. Olin ihan ihmeissäni olotilasta synnytyksen jälkeen!

Kahden vaippaikäisen hoitaminen vaati veronsa, joten hetkeksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi toiselle sijalle. Pienemmän lapsen ollessa muutaman kuukauden ikäinen, aloin etsiä Oulusta fysioterapeuttia, joka olisi erikoistunut synnytyksestä palautumiseen. Halusin saada toisen mielipiteen miten edetä ja miten palautumiseni on lähtenyt käyntiin. En kuitenkaan löytänyt ketään. Harjoittelin siis itsenäisesti ja opiskelin lisää aiheesta. Kävin myös koulutuksissa, joista sain lisätietoa mm vatsalihasten erkaumasta ja lantionpohjan toiminnasta.




Noin vuoden kuluttua toisesta synnytyksestä tunsin jo kehon omakseni ja pystyin luottamaan siihen. Energiaa alkoi riittää myös muuhun kuin lasten hoitoon, joten ideoita äideille suunnatuista ryhmistä alkoi pursuta. Seuraavana syksynä starttasikin ensimmäinen Korsetti Kuntoon -pienryhmä, joka oli suunnattu äideille turvallisesksi aloitukseksi keskivartaloharjoitteluun ja erityisesti vatsalihasten erkaumasta kuntoutumiseen. Palaute oli hyvää, useat olivat toivoneet tämän kaltaista ryhmää. Äidit selvästi kokivat tarvitsevansa tukea kehollisiin haasteisiin synnytyksen jälkeen. Ryhmiin kuului alkututkimus, jossa tilanne tutkittiin.
Pian alkoi tulla kyselyjä mahdollisuudesta tutkimukseen, vaikka ryhmään ei lähtisikään mukaan. Tällöin päätin panostaa toimintaan enemmän aikaani ja vuokrasin vastaanottotilan. Huomasin, että äitiysfysioterapia ja lantionpohjan fysioterapia oli vienyt minut täysin mukanaan!




Edelleen ohjaan Tuntumassa Korsetti Kuntoon – Eroon Erkaumasta -ryhmiä, jonka suunnittelusta tieni yrittäjänä alkoi. Vuosi vuodelta kiinnostus kehon toimintaa kohtaan vain lisääntyy, joten on onni saada työskennellä naisten terveyden parissa. Mitä enemmän tietoa karttuu, sitä enemmän tästä fysioterapian osa-alueesta olen innostunut. Omakohtainen kokemus raskausajan ja synnytyksen jälkeisistä haasteista on sysännyt minut tälle tielle, ja tätä tietä haluan kulkea pitkään!

<3:llä Salla


4/24/2019 No kommenttia

- Mitä se on ja kenelle?

Raskausajan fysioterapia on suunnattu ihan jokaiselle pienokaistaan vatsassa kantavalle äidille. Äitiysfysioterapeutin vastaanotolle tullessa ei tarvitse olla suuria kipuja, diagnoosia lääkäriltä tai valtavia vaikeuksia selvitä arjesta. Raskausaika joka tapauksessa muuttaa kehoa paljon, jolloin haasteita usein ilmenee. Raskaushormonit pehmentävät kudoksia, kasvava vatsa muuttaa kehon painopistettä, ryhti muuttuu ja mahdollisesti liikuntaharrastukset vaihtuvat.

Kaikki edellä mainitut tekijät voivat aiheuttaa kehossa tuntemuksia. Esimerkiksi selkäkivut ja lantion alueen kivut ovat monelle raskaana olevalle tuttuja riesoja. Ehkä olet kokenut kipuja itsekin? Tai saanut kuulla tuttavan voivottelevan selkäänsä? Monet mieltävät fysioterapian pelkästään kuntouttavana toimintana, mutta tavoite voi olla myös ennaltaehkäistä kipuja tai ylläpitää hyvää toimintakykyä. Älä siis odottele kehon voimakkaita viestejä, vaan ennaltaehkäise kipuja!


Raskausfysioterapiassa tilanne kartoitetaan jokaisen odottavan äidin kohdalla, joten haastattelun ja fysioterapeuttisen tutkimisen mukaan annetut ohjeet ovat yksilölliset. Alkuhaastattelulla selvitetään kuinka pitkällä raskaus on, miten se on sujunut, onko ollut haasteita ja mihin erityisesti tuleva äiti kaipaa ohjeita ja tukea. Käyntien tavoite on tukea kehon tasapainoa, jolloin äidin on hyvä olla kehossaan ja myös mahassa majaileva vauva viihtyy.

Kehon tasapainottamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti myös tulevaan synnytykseen. Jotta kehollinen tasapaino saavutetaan, äitiysfysioterapeutin vastaanotolla tulevalle äidille voidaan ohjata mm. kehoa vahvistavia harjoituksia, rentouttavia harjoituksia, arjen ergonomiaa tai tehdä manuaalisia käsittelyjä.

Raskausaika on suurten muutosten aikaa sekä kehollisesti että henkisesti, joten on erityisen tärkeää pitää huolta itsestään. Ei ole yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa kaavaa, vaan kehon kuuntelu ja omien tuntemusten huomioiminen ovat tärkeitä. Kun raskausaikana huolehtii omasta  hyvinvoinnista, huolehtii myös vatsassa kasvavan vauvan hyvinvoinnista.

Miettiessäni raskausajan haasteita, muistelin myös omia raskauksia. Takana on kaksi raskautta, jotka ovat molemmat sujuneet hyvin, vaikka ovatkin olleet erilaisia. Haasteita olen molemmissa kohdannut, mutta koin saavani apua mm. uinnista, raskausaikaan sopivasta kehonpainoharjoittelusta, hiihdosta, kävelylenkeistä (erityisesti ystävän seurassa :)), hieronnasta ja rentoutushetkistä.


 Kuvassa odotan toista lastani (raskausviikko 40).

 - Salla
4/09/2019 No kommenttia

Äitiysfysioterapia ja lantionpohjan fysioterapia on selvästi herättänyt aiempaa suurempaa kiinnostusta fysioterapiaopiskelijoiden keskuudessa. Naisten Hyvinvointikeskus Tuntumassa olikin viime syksyn aikana kaksi fysioterapiaopiskelijaa harjoittelujaksolla. Tässä ensimmäisen vuoden opiskelijan ajatuksia harjoittelun ajalta ja äitiysfysioterapiasta yleisesti: 



Äitiysfysioterapiaa opiskelijan näkökulmasta
Äitiysfysioterapia on muihin fysioterapian osa-alueisiin verrattuna aivan omalla tavallaan haastavaa: raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyy valtava skaala erilaisia tunteita, jotka usein näkyvät voimakkaasti myös fysioterapeutin vastaanotolla. Äitiysfysioterapian käsittelemä aihealue onkin monille hyvin herkkä ja henkilökohtainen.

On äärimmäisen tärkeää kohdata asiakas rauhallisesti, erityisesti kyselemiseen ja kuunteluun keskittyen. Käytännön tutkimista ennen on tärkeää keskustella asiakkaan kanssa ja kertoa hänelle ääneen mitä fysioterapiakäynnin aikana tulee tapahtumaan. Myös varsinaisen tutkimisen aikana tulee selostaa, miten toimenpide etenee. Tällöin asiakkaalle syntyy tunne, että hän ymmärtää mitä tapahtuu, eikä mikään asia tule yllätyksenä. Näin myös vastaanotolle saapumiseen helposti liittyvä pieni jännitys vähenee huomattavasti. Tarkkaa sisätutkimusta ei koskaan tehdä ilman asiakkaan suostumusta, ja äitiysfysioterapiassa tapaamisia toteutetaankin keskustellen, kertoen ja asiakkaalle itselleen sopivaan rytmiin edeten. Kun fysioterapeutti osaa lukea asiakasta ja huomaa heti tapaamisen alkupuoliskolla tämän mahdollisen jännityksen, voi tapaamisen ilmapiiriin saada vielä paljon muutoksia aikaan. On tärkeää tuottaa asiakkaalle varma olo, jotta hoitosuhteen usein hyvinkin tarpeellinen jatkumo varmistuu ja muodostuu asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman miellyttäväksi.

Äitiysfysioterapeutin työnkuvaan voivat kuulua myös erilaiset pienryhmät. Erityisen suosittuja Tuntumassa olivat esimerkiksi pilates ja erilaiset äiti-vauva-jumpat synnytyksestä palautumista vauhdittamaan, sekä Suomessa vielä aika uusi, Hypopressive-tekniikka, palautumisen tukemiseksi. Pääsin testaamaan myös tätä minulle ennalta tuntematonta tuntia ja totesin sen olevan erinomainen keskivartalon hallinnan, syvän hengityksen ja laadukkaan lapatuen kehittämisen kannalta. Hypopressive-tunti oli tehokas ja näin ensikertalaisena yllättävän haastava, kun vastaaviin harjoitteisiin en ollut koskaan aiemmin törmännyt. Toisaalta oli myös äärettömän palkitsevaa huomata oma kehittymisensä jo ensimmäisen tunnin aikana. Työharjoitteluni aikana sain myös pelkän tunteihin tutustumisen lisäksi ohjata äiti-vauva-jumppaa ja totesin, että erityisesti se vaatii ohjaajalta vankkaa taitoa olla hetkessä läsnä. Ilmapiiri voi jumpan aikana vaihdella rauhallisesta ja uneliaasta aina lasten nälkäkiukkuun ja takaisin, ja taitava ohjaaja muuttaakin tarvittaessa tuntisuunnitelmaansa niin, että äidit voivat jumpan aikana huomioida lapsiaan enemmän ja pitää heidät lähellään.



Tuntumassa Salla, Sofia ja Satu toimivat todella lämpimällä ja asiakaslähtöisellä otteella. Heidän työskentelytavastaan ja syvällisestä alaansa perehtymisestään näkee, että jokainen asiakas on heille aidosti tärkeä. Äitien ja pienten lasten tarpeet on huomioitu Tuntuman tiloissa aina wc-tilojen lastenhoitotarvikkeista lähtien. Ryhmäliikuntasalista löytyy lämpimiä vilttejä ja pehmoisia tyynyjä oleskelumukavuutta lisäämään ja luonnollisesti myös kulku Tuntuman tiloihin on vaivatonta. Lisäksi jokaisen pienryhmätunnin perään on varattu reilusti aikaa lasten hoitoa, imetystä, ja pukemista, sekä äitien omaa keskustelua varten. Ennen ja jälkeen tuntien kysytään aina mitä kuuluu ja miltä tuntuu, joten selkeästi kaiken tekemisen keskiössä on äitien hyvinvointi lempeällä otteella. Minun mielestäni Tuntuma on hyvä esimerkki paikasta, jossa äitiysfysioterapian erikoisalan tarpeet ja vaatimukset on otettu huomioon kaikessa toiminnan ja tilojen suunnittelussa.





Äitiysfysioterapia kiinnostaa minua, koska sen lisäksi että tiedän itse olevani mahdollista kohderyhmää, niin näen kyseisen alan kautta myös monia erityisen positiivisia vaikutusmahdollisuuksia kaikkien muiden naisten elämiin. Näen myös, että kyseisen aihealueen asioista puhutaan niin julkisesti, kuin vaikkapa neuvolan vastaanotoillakin liian vähän, eikä luotettavaa tietoa aiheesta ole tarpeeksi helposti tarjolla kenelle tahansa. Äitiysfysioterapiassa yleisimmin hoidettavat vaivat, kuten lantionpohjan ja vatsalihasten toimintahäiriöt tai vatsalihasten erkauma vaikuttavat nimittäin valtavan paljon kenen tahansa elämänlaatuun ja itsetuntoon. Fysioterapian keinoin voidaankin esimerkiksi kehittää lihasten oikeanaikaista ja oikeaoppista toimintaa, parantaa ryhtiä ja keskivartalon tukea, vähentää virtsankarkailua, estää laskeumien kehittyminen, kuntouttaa valtalihasten erkauma ja lisätä kehotuntemusta. Lisäksi hyvän itsetunnon kannalta on äärettömän tärkeää kokea oma kehonsa toimivaksi, kykeneväksi, kauniiksi ja ennen kaikkea tutuksi.

Äitiysfysioterapeutin vastaanotolla moni nainen kokee paljon ahaa-elämyksiä oman kehonsa toiminnan suhteen, onhan lantionpohjan alue helposti täysin unohdettu lihasryhmä, jonka hahmottaminen ja harjoittelu koetaan usein myös haastavana ja hankalana. Tuntuman fysioterapeuteilla on tällaisten tilanteiden varalle käytössään monipuolisia vinkkejä, liikevariaatioita ja apuvälineitä, joiden avulla hoitopolku luodaan yksilöllisesti mahdollisimman vaikuttavaksi. Moni hoidossa käytetty tapa oli minulle täysin uusi, sillä esimerkiksi lantionpohjan ultraäänitutkimusta en ollut koskaan aiemmin päässyt seuraamaan saatikka itse kokeilemaan. Myös erkauman tutkimiseen ja tunnistamiseen sain valtavan määrän uusia työkaluja. Työharjoitteluni aikana opin niin yksilöasiakkaita kuin pienryhmiäkin seuratessani paljon erilaisia liikkeitä, liikesarjoja, harjoituskokonaisuuksia ja apukeinoja lantionpohjan ja keskivartalon toiminnan tukemiseen. Myös Tuntuman yrittäjien erilaisia persoonallisia työskentelytapoja oli mielenkiintoista ja opettavaista seurata, sillä heistä jokaisella oli omia loistavia keinojaan asiakkaidensa motivoimiseen, ohjeistamiseen ja ohjaamiseen. Koen, että kaikki oppimani ja näkemäni on ollut kokonaisuudessaan todella hyödyllistä tulevan ammattini kannalta, sillä tämän aihepiirin tietoutta ja toimintatapoja, sekä ennen kaikkea tapaa lähestyä asiakasta on mahdollista soveltaa laajalti myös muiden fysioterapian osa-alueiden parissa.

- fysioterapeuttiopiskelija
3/12/2019 No kommenttia

Vatsalihasten erkauma – mikä se on?

Nykypäivän äiti tulee varmasti jossain kohtaa raskautta tai viimeistään palautuessaan synnytyksestä, törmäämään käsitteeseen ”vatsalihasten erkauma”. Aihe on tärkeä ja koskettaa isoa osaa väestöä. Vatsalihasten erkauma on aiheena kuitenkin vielä sellainen, mikä aiheuttaa paljon hämmennystä, kysymyksiä ja joskus jopa pelkoakin. Käydään tässä kirjoituksessa läpi sitä, mikä vatsalihasten erkauma on, kenellä sitä voi esiintyä ja mitä tehdä, mikäli epäilet itselläsi erkaumaa.

Raskaus on yksi suurimmista muutoksista, jonka naisen keho voi elämässään kokea. Raskausaikana tapahtuu paljon fysiologisia muutoksia kehossa, joista yksi on keskivartalon koon kasvaminen ja kudosten venyminen. Keskivartaloamme etupuolelta kehoa tukevat vatsalihakset. Raskauden aikana vatsalihasten kuuluu venyä ja siirtyä sivummalle kasvavan vatsan edeltä. Usein synnytyksen jälkeen keskivartalo palautuu normaaliin tilaansa muutamassa kuukaudessa. Joskus palautuminen kuitenkin häiriintyy, eivätkä vatsalihakset palaudukaan normaalisti lähelle toisiaan ja tällöin puhutaan vatsalihasten erkaumasta.

Normaalitilanteessa pinnallisimman vatsalihaksen välissä kulkeva jännesauma on napakka, joustava ja leveydeltään vain 1-2cm. Raskausaikana sauma voi venyä jopa 15cm:n leveyteen. Mikäli sauma jää synnytyksen jälkeen auki eli sauman leveys ylittää pari sormenleveyttä, voidaan erkaumaa alkaa epäillä. Erkaantuneet vatsalihakset aiheuttavat alaselkäkipuja, ryhtiongelmia ja vaikeutta aktivoida keskivartalo. Ne voivat olla yhteydessä myös virtsan- kaasun- ja ulosteenpidätyskyvyttömyyteen sekä seksuaaliongelmiin. Useimmiten äiti kuitenkin kiinnittää huomiota pömpöttävään vatsaan, mikä ei meinaa palautua, vaikka synnytyksestä olisi kulunut jo reilusti aikaa. Selkeitä merkkejä vatsalihasten erkaumasta voi havaita myös keskivartaloa aktivoidessa. Tällöin vatsalihasten väliin voi nousta selkeä harjanne, patonkimainen rakenne tai vastaavasti sauma voi painua kuopalle. Normaalisti vatsalihakset palautuvat spontaanisti 3kk:n jälkeen synnytyksestä.



Kuvassa asiakkaalla on jäänyt vatsalihasten erkaumaa ylävatsalle,
mikä näkyy vastan pömpötyksenä seisten.


Alla kuva vatsalihasten erkaumasta ja patonkimaisesta rakenteesta,
mikä syntyy vatsalihasten väliin, kun lihaksia aktivoidaan. 


 
Yllä kuvassa vatsalihasten erkauma, mikä näkyy kuoppana vatsalihasten välissä, 
kun vatsaa aktivoidaan.

Vatsalihasten erkaumaa tavataan synnyttäneillä naisilla, mutta myös miehillä, voimaharjoittelijoilla, kovaa treenaavilla sekä keskivartalolihavilla. Painonnostovyön aiheuttama paine, keskivartalolihavuus ja kovat treenit ilman riittävää keskivartalon pitoa venyttävät yhtälailla vatsalihasten välissä olevaa jännesaumaa ja haurastuttavat sitä.

Vatsalihasten erkauman kuntouttamisessa keskeistä on oppia käyttämään keskivartalon tukilihaksia eli lantionpohjaa ja syviä vatsalihaksia. Taidon voi oppia kaikki, mutta yleensä on hyvä käydä ammattilaisen luona hakemassa juuri sinulle soveltuvat harjoitteet. Netistä löytyy useita hyviä liikkeitä erkauman kuntouttamiseksi, mutta näistä kaikki eivät välttämättä sovi jokaiselle. Yksilöllisellä fysioterapiakäynnillä katsotaan sellaiset harjoitteet, joita sinulla on helppo tehdä omassa arjessasi.

Me olemme kuntouttaneet vatsalihasten erkaumia jo vuosia ja jopa 15cm:n erkaumia on saatu kuntoutettua normaaliin mittoihin ja äidit ovat päässeet pömppövatsastaan eroon. J

Mikäli epäilet, että sinulla voisi olla erkaumaa tai et muuten vain saa yhteyttä keskivartaloosi ja sen ryhdikkääseen kannatteluun, varaa aikasi yksilökäynnille www.hyvinvointikeskustuntuma.fi/ajanvaraus


<3 Sofia / Tuntuman äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutti

1/29/2019 No kommenttia
Newer Posts
Older Posts

Naiseuden Tuntumassa

Naiseuden Tuntumassa
Tuntuma on oululainen kolmen naisen yritys, joka on naisten terveyden ja hyvinvoinnin asialla. Tämä on Tuntuman blogi lantionpohjan ja vatsalihasten erkauman kuntouttamisesta, synnytyksen jälkeisestä harjoittelusta sekä naisten terveydestä.

Seuraa meitä

Kategoriat

esittely fysioterapia fysioterapiaopiskelija lantionpohjan fysioterapia liikunta raskaus selkäkipu synnytys Tuntuma vatsalihasten erkauma äitiysfysioterapia äitiysliikunta

Uusimmat

Blogiarkisto

  • ▼  2019 (4)
    • ▼  huhtikuuta (2)
      • Minun Tarinani, Salla Tiiro
      • Raskausfysioterapia
    • ►  maaliskuuta (1)
      • Äitiysfysioterapiaa opiskelijan näkökulmasta
    • ►  tammikuuta (1)
      • Vatsalihasten erkauma - mikä se on?
  • ►  2018 (5)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (2)

Hae tästä blogista

Seuraa meitä @INSTAGRAM

Created with by ThemeXpose | Distributed By Gooyaabi Templates