Sisällön tarjoaa Blogger.
facebook instagram youtube
  • Etusivu
  • Lantionpohja
  • Äitiysfysioterapia
    • Vatsalihasten erkauma
    • Raskausajan liikunta
    • Synnytyksen jälkeinen liikunta
  • Yhteistyökumppanit
  • Tuntumaan
  • Ota yhteyttä

Naiseuden Tuntumassa

Esittelyssä Tuntuman äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Salla Tiiro


Minun Tarinani on Tuntuman naisten esittelysarja. Avaamme teille matkaamme naisten hyvinvoinnin ammattilaisiksi, jotta tuntisitte meidät hieman paremmin ja tietäisitte taustaamme. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Salla, äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti. Tuntuman lempeä, rauhallinen ja lämmin persoona, joka ei koskaan tingi ammattitaidostaan. 


---
Olen 33-vuotias kahden lapsen äiti, joka löysi uuden innostuksen työhönsä äitiysvapaan aikana. Olen valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2009, valmistumiseni jälkeen tein sijaisuuksia sekä sairaalamaailmassa että yksityisellä puolella. En kuitenkaan kokenut erityisen suurta intohimoa työtä kohtaan. Käännekohta elämässä tapahtui, kun aloin odottamaan esikoistani vuonna 2011, mikä mullisti maailmani monella tavalla! Raskausaika sujui mukavasti, pystyin jatkamaan liikuntaa ja voin hyvin. Synnytyksen jälkeen koin kuitenkin olevani hukassa muuttuneessa kehossani. Olin fysioterapeutti ja aina liikuntaa harrastanut, mutta nyt en tuntenut kehoa enää omakseni enkä tiennyt mitä tehdä. Lähdin etsimään tietoa synnytyksestä palautumisesta, huomatakseni että monenlaista tietoa löytyi -ristiriitaistakin.



Esikoisen ollessa vuoden ikäinen aloin odottaa toista lastamme. Toisessa raskaudessa oli hieman enemmän haasteita kuin ensimmäisessä, mutta ei juuri liitoskipuja ja harjoitussupistuksia pahempaa. Olin onnekseni löytänyt tietoa synnytyksestä palautumisesta ja ehtinyt harjoitella ja huoltaa kehoani ennen kuin olin uudelleen raskaana. Raskausaikana jatkoin liikkumista kehoani kuunnellen. Toinen synnytys oli voimaanuttava kokemus, koin hallitsevani tilannetta ja osittain myös kehoani, enemmän kuin esikoisen synnytyksessä. Olin ihan ihmeissäni olotilasta synnytyksen jälkeen!

Kahden vaippaikäisen hoitaminen vaati veronsa, joten hetkeksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi toiselle sijalle. Pienemmän lapsen ollessa muutaman kuukauden ikäinen, aloin etsiä Oulusta fysioterapeuttia, joka olisi erikoistunut synnytyksestä palautumiseen. Halusin saada toisen mielipiteen miten edetä ja miten palautumiseni on lähtenyt käyntiin. En kuitenkaan löytänyt ketään. Harjoittelin siis itsenäisesti ja opiskelin lisää aiheesta. Kävin myös koulutuksissa, joista sain lisätietoa mm vatsalihasten erkaumasta ja lantionpohjan toiminnasta.




Noin vuoden kuluttua toisesta synnytyksestä tunsin jo kehon omakseni ja pystyin luottamaan siihen. Energiaa alkoi riittää myös muuhun kuin lasten hoitoon, joten ideoita äideille suunnatuista ryhmistä alkoi pursuta. Seuraavana syksynä starttasikin ensimmäinen Korsetti Kuntoon -pienryhmä, joka oli suunnattu äideille turvallisesksi aloitukseksi keskivartaloharjoitteluun ja erityisesti vatsalihasten erkaumasta kuntoutumiseen. Palaute oli hyvää, useat olivat toivoneet tämän kaltaista ryhmää. Äidit selvästi kokivat tarvitsevansa tukea kehollisiin haasteisiin synnytyksen jälkeen. Ryhmiin kuului alkututkimus, jossa tilanne tutkittiin.
Pian alkoi tulla kyselyjä mahdollisuudesta tutkimukseen, vaikka ryhmään ei lähtisikään mukaan. Tällöin päätin panostaa toimintaan enemmän aikaani ja vuokrasin vastaanottotilan. Huomasin, että äitiysfysioterapia ja lantionpohjan fysioterapia oli vienyt minut täysin mukanaan!




Edelleen ohjaan Tuntumassa Korsetti Kuntoon – Eroon Erkaumasta -ryhmiä, jonka suunnittelusta tieni yrittäjänä alkoi. Vuosi vuodelta kiinnostus kehon toimintaa kohtaan vain lisääntyy, joten on onni saada työskennellä naisten terveyden parissa. Mitä enemmän tietoa karttuu, sitä enemmän tästä fysioterapian osa-alueesta olen innostunut. Omakohtainen kokemus raskausajan ja synnytyksen jälkeisistä haasteista on sysännyt minut tälle tielle, ja tätä tietä haluan kulkea pitkään!

<3:llä Salla


4/24/2019 No kommenttia

- Mitä se on ja kenelle?

Raskausajan fysioterapia on suunnattu ihan jokaiselle pienokaistaan vatsassa kantavalle äidille. Äitiysfysioterapeutin vastaanotolle tullessa ei tarvitse olla suuria kipuja, diagnoosia lääkäriltä tai valtavia vaikeuksia selvitä arjesta. Raskausaika joka tapauksessa muuttaa kehoa paljon, jolloin haasteita usein ilmenee. Raskaushormonit pehmentävät kudoksia, kasvava vatsa muuttaa kehon painopistettä, ryhti muuttuu ja mahdollisesti liikuntaharrastukset vaihtuvat.

Kaikki edellä mainitut tekijät voivat aiheuttaa kehossa tuntemuksia. Esimerkiksi selkäkivut ja lantion alueen kivut ovat monelle raskaana olevalle tuttuja riesoja. Ehkä olet kokenut kipuja itsekin? Tai saanut kuulla tuttavan voivottelevan selkäänsä? Monet mieltävät fysioterapian pelkästään kuntouttavana toimintana, mutta tavoite voi olla myös ennaltaehkäistä kipuja tai ylläpitää hyvää toimintakykyä. Älä siis odottele kehon voimakkaita viestejä, vaan ennaltaehkäise kipuja!


Raskausfysioterapiassa tilanne kartoitetaan jokaisen odottavan äidin kohdalla, joten haastattelun ja fysioterapeuttisen tutkimisen mukaan annetut ohjeet ovat yksilölliset. Alkuhaastattelulla selvitetään kuinka pitkällä raskaus on, miten se on sujunut, onko ollut haasteita ja mihin erityisesti tuleva äiti kaipaa ohjeita ja tukea. Käyntien tavoite on tukea kehon tasapainoa, jolloin äidin on hyvä olla kehossaan ja myös mahassa majaileva vauva viihtyy.

Kehon tasapainottamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti myös tulevaan synnytykseen. Jotta kehollinen tasapaino saavutetaan, äitiysfysioterapeutin vastaanotolla tulevalle äidille voidaan ohjata mm. kehoa vahvistavia harjoituksia, rentouttavia harjoituksia, arjen ergonomiaa tai tehdä manuaalisia käsittelyjä.

Raskausaika on suurten muutosten aikaa sekä kehollisesti että henkisesti, joten on erityisen tärkeää pitää huolta itsestään. Ei ole yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa kaavaa, vaan kehon kuuntelu ja omien tuntemusten huomioiminen ovat tärkeitä. Kun raskausaikana huolehtii omasta  hyvinvoinnista, huolehtii myös vatsassa kasvavan vauvan hyvinvoinnista.

Miettiessäni raskausajan haasteita, muistelin myös omia raskauksia. Takana on kaksi raskautta, jotka ovat molemmat sujuneet hyvin, vaikka ovatkin olleet erilaisia. Haasteita olen molemmissa kohdannut, mutta koin saavani apua mm. uinnista, raskausaikaan sopivasta kehonpainoharjoittelusta, hiihdosta, kävelylenkeistä (erityisesti ystävän seurassa :)), hieronnasta ja rentoutushetkistä.


 Kuvassa odotan toista lastani (raskausviikko 40).

 - Salla
4/09/2019 No kommenttia

Äitiysfysioterapia ja lantionpohjan fysioterapia on selvästi herättänyt aiempaa suurempaa kiinnostusta fysioterapiaopiskelijoiden keskuudessa. Naisten Hyvinvointikeskus Tuntumassa olikin viime syksyn aikana kaksi fysioterapiaopiskelijaa harjoittelujaksolla. Tässä ensimmäisen vuoden opiskelijan ajatuksia harjoittelun ajalta ja äitiysfysioterapiasta yleisesti: 



Äitiysfysioterapiaa opiskelijan näkökulmasta
Äitiysfysioterapia on muihin fysioterapian osa-alueisiin verrattuna aivan omalla tavallaan haastavaa: raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyy valtava skaala erilaisia tunteita, jotka usein näkyvät voimakkaasti myös fysioterapeutin vastaanotolla. Äitiysfysioterapian käsittelemä aihealue onkin monille hyvin herkkä ja henkilökohtainen.

On äärimmäisen tärkeää kohdata asiakas rauhallisesti, erityisesti kyselemiseen ja kuunteluun keskittyen. Käytännön tutkimista ennen on tärkeää keskustella asiakkaan kanssa ja kertoa hänelle ääneen mitä fysioterapiakäynnin aikana tulee tapahtumaan. Myös varsinaisen tutkimisen aikana tulee selostaa, miten toimenpide etenee. Tällöin asiakkaalle syntyy tunne, että hän ymmärtää mitä tapahtuu, eikä mikään asia tule yllätyksenä. Näin myös vastaanotolle saapumiseen helposti liittyvä pieni jännitys vähenee huomattavasti. Tarkkaa sisätutkimusta ei koskaan tehdä ilman asiakkaan suostumusta, ja äitiysfysioterapiassa tapaamisia toteutetaankin keskustellen, kertoen ja asiakkaalle itselleen sopivaan rytmiin edeten. Kun fysioterapeutti osaa lukea asiakasta ja huomaa heti tapaamisen alkupuoliskolla tämän mahdollisen jännityksen, voi tapaamisen ilmapiiriin saada vielä paljon muutoksia aikaan. On tärkeää tuottaa asiakkaalle varma olo, jotta hoitosuhteen usein hyvinkin tarpeellinen jatkumo varmistuu ja muodostuu asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman miellyttäväksi.

Äitiysfysioterapeutin työnkuvaan voivat kuulua myös erilaiset pienryhmät. Erityisen suosittuja Tuntumassa olivat esimerkiksi pilates ja erilaiset äiti-vauva-jumpat synnytyksestä palautumista vauhdittamaan, sekä Suomessa vielä aika uusi, Hypopressive-tekniikka, palautumisen tukemiseksi. Pääsin testaamaan myös tätä minulle ennalta tuntematonta tuntia ja totesin sen olevan erinomainen keskivartalon hallinnan, syvän hengityksen ja laadukkaan lapatuen kehittämisen kannalta. Hypopressive-tunti oli tehokas ja näin ensikertalaisena yllättävän haastava, kun vastaaviin harjoitteisiin en ollut koskaan aiemmin törmännyt. Toisaalta oli myös äärettömän palkitsevaa huomata oma kehittymisensä jo ensimmäisen tunnin aikana. Työharjoitteluni aikana sain myös pelkän tunteihin tutustumisen lisäksi ohjata äiti-vauva-jumppaa ja totesin, että erityisesti se vaatii ohjaajalta vankkaa taitoa olla hetkessä läsnä. Ilmapiiri voi jumpan aikana vaihdella rauhallisesta ja uneliaasta aina lasten nälkäkiukkuun ja takaisin, ja taitava ohjaaja muuttaakin tarvittaessa tuntisuunnitelmaansa niin, että äidit voivat jumpan aikana huomioida lapsiaan enemmän ja pitää heidät lähellään.



Tuntumassa Salla, Sofia ja Satu toimivat todella lämpimällä ja asiakaslähtöisellä otteella. Heidän työskentelytavastaan ja syvällisestä alaansa perehtymisestään näkee, että jokainen asiakas on heille aidosti tärkeä. Äitien ja pienten lasten tarpeet on huomioitu Tuntuman tiloissa aina wc-tilojen lastenhoitotarvikkeista lähtien. Ryhmäliikuntasalista löytyy lämpimiä vilttejä ja pehmoisia tyynyjä oleskelumukavuutta lisäämään ja luonnollisesti myös kulku Tuntuman tiloihin on vaivatonta. Lisäksi jokaisen pienryhmätunnin perään on varattu reilusti aikaa lasten hoitoa, imetystä, ja pukemista, sekä äitien omaa keskustelua varten. Ennen ja jälkeen tuntien kysytään aina mitä kuuluu ja miltä tuntuu, joten selkeästi kaiken tekemisen keskiössä on äitien hyvinvointi lempeällä otteella. Minun mielestäni Tuntuma on hyvä esimerkki paikasta, jossa äitiysfysioterapian erikoisalan tarpeet ja vaatimukset on otettu huomioon kaikessa toiminnan ja tilojen suunnittelussa.





Äitiysfysioterapia kiinnostaa minua, koska sen lisäksi että tiedän itse olevani mahdollista kohderyhmää, niin näen kyseisen alan kautta myös monia erityisen positiivisia vaikutusmahdollisuuksia kaikkien muiden naisten elämiin. Näen myös, että kyseisen aihealueen asioista puhutaan niin julkisesti, kuin vaikkapa neuvolan vastaanotoillakin liian vähän, eikä luotettavaa tietoa aiheesta ole tarpeeksi helposti tarjolla kenelle tahansa. Äitiysfysioterapiassa yleisimmin hoidettavat vaivat, kuten lantionpohjan ja vatsalihasten toimintahäiriöt tai vatsalihasten erkauma vaikuttavat nimittäin valtavan paljon kenen tahansa elämänlaatuun ja itsetuntoon. Fysioterapian keinoin voidaankin esimerkiksi kehittää lihasten oikeanaikaista ja oikeaoppista toimintaa, parantaa ryhtiä ja keskivartalon tukea, vähentää virtsankarkailua, estää laskeumien kehittyminen, kuntouttaa valtalihasten erkauma ja lisätä kehotuntemusta. Lisäksi hyvän itsetunnon kannalta on äärettömän tärkeää kokea oma kehonsa toimivaksi, kykeneväksi, kauniiksi ja ennen kaikkea tutuksi.

Äitiysfysioterapeutin vastaanotolla moni nainen kokee paljon ahaa-elämyksiä oman kehonsa toiminnan suhteen, onhan lantionpohjan alue helposti täysin unohdettu lihasryhmä, jonka hahmottaminen ja harjoittelu koetaan usein myös haastavana ja hankalana. Tuntuman fysioterapeuteilla on tällaisten tilanteiden varalle käytössään monipuolisia vinkkejä, liikevariaatioita ja apuvälineitä, joiden avulla hoitopolku luodaan yksilöllisesti mahdollisimman vaikuttavaksi. Moni hoidossa käytetty tapa oli minulle täysin uusi, sillä esimerkiksi lantionpohjan ultraäänitutkimusta en ollut koskaan aiemmin päässyt seuraamaan saatikka itse kokeilemaan. Myös erkauman tutkimiseen ja tunnistamiseen sain valtavan määrän uusia työkaluja. Työharjoitteluni aikana opin niin yksilöasiakkaita kuin pienryhmiäkin seuratessani paljon erilaisia liikkeitä, liikesarjoja, harjoituskokonaisuuksia ja apukeinoja lantionpohjan ja keskivartalon toiminnan tukemiseen. Myös Tuntuman yrittäjien erilaisia persoonallisia työskentelytapoja oli mielenkiintoista ja opettavaista seurata, sillä heistä jokaisella oli omia loistavia keinojaan asiakkaidensa motivoimiseen, ohjeistamiseen ja ohjaamiseen. Koen, että kaikki oppimani ja näkemäni on ollut kokonaisuudessaan todella hyödyllistä tulevan ammattini kannalta, sillä tämän aihepiirin tietoutta ja toimintatapoja, sekä ennen kaikkea tapaa lähestyä asiakasta on mahdollista soveltaa laajalti myös muiden fysioterapian osa-alueiden parissa.

- fysioterapeuttiopiskelija
3/12/2019 No kommenttia

Vatsalihasten erkauma – mikä se on?

Nykypäivän äiti tulee varmasti jossain kohtaa raskautta tai viimeistään palautuessaan synnytyksestä, törmäämään käsitteeseen ”vatsalihasten erkauma”. Aihe on tärkeä ja koskettaa isoa osaa väestöä. Vatsalihasten erkauma on aiheena kuitenkin vielä sellainen, mikä aiheuttaa paljon hämmennystä, kysymyksiä ja joskus jopa pelkoakin. Käydään tässä kirjoituksessa läpi sitä, mikä vatsalihasten erkauma on, kenellä sitä voi esiintyä ja mitä tehdä, mikäli epäilet itselläsi erkaumaa.

Raskaus on yksi suurimmista muutoksista, jonka naisen keho voi elämässään kokea. Raskausaikana tapahtuu paljon fysiologisia muutoksia kehossa, joista yksi on keskivartalon koon kasvaminen ja kudosten venyminen. Keskivartaloamme etupuolelta kehoa tukevat vatsalihakset. Raskauden aikana vatsalihasten kuuluu venyä ja siirtyä sivummalle kasvavan vatsan edeltä. Usein synnytyksen jälkeen keskivartalo palautuu normaaliin tilaansa muutamassa kuukaudessa. Joskus palautuminen kuitenkin häiriintyy, eivätkä vatsalihakset palaudukaan normaalisti lähelle toisiaan ja tällöin puhutaan vatsalihasten erkaumasta.

Normaalitilanteessa pinnallisimman vatsalihaksen välissä kulkeva jännesauma on napakka, joustava ja leveydeltään vain 1-2cm. Raskausaikana sauma voi venyä jopa 15cm:n leveyteen. Mikäli sauma jää synnytyksen jälkeen auki eli sauman leveys ylittää pari sormenleveyttä, voidaan erkaumaa alkaa epäillä. Erkaantuneet vatsalihakset aiheuttavat alaselkäkipuja, ryhtiongelmia ja vaikeutta aktivoida keskivartalo. Ne voivat olla yhteydessä myös virtsan- kaasun- ja ulosteenpidätyskyvyttömyyteen sekä seksuaaliongelmiin. Useimmiten äiti kuitenkin kiinnittää huomiota pömpöttävään vatsaan, mikä ei meinaa palautua, vaikka synnytyksestä olisi kulunut jo reilusti aikaa. Selkeitä merkkejä vatsalihasten erkaumasta voi havaita myös keskivartaloa aktivoidessa. Tällöin vatsalihasten väliin voi nousta selkeä harjanne, patonkimainen rakenne tai vastaavasti sauma voi painua kuopalle. Normaalisti vatsalihakset palautuvat spontaanisti 3kk:n jälkeen synnytyksestä.



Kuvassa asiakkaalla on jäänyt vatsalihasten erkaumaa ylävatsalle,
mikä näkyy vastan pömpötyksenä seisten.


Alla kuva vatsalihasten erkaumasta ja patonkimaisesta rakenteesta,
mikä syntyy vatsalihasten väliin, kun lihaksia aktivoidaan. 


 
Yllä kuvassa vatsalihasten erkauma, mikä näkyy kuoppana vatsalihasten välissä, 
kun vatsaa aktivoidaan.

Vatsalihasten erkaumaa tavataan synnyttäneillä naisilla, mutta myös miehillä, voimaharjoittelijoilla, kovaa treenaavilla sekä keskivartalolihavilla. Painonnostovyön aiheuttama paine, keskivartalolihavuus ja kovat treenit ilman riittävää keskivartalon pitoa venyttävät yhtälailla vatsalihasten välissä olevaa jännesaumaa ja haurastuttavat sitä.

Vatsalihasten erkauman kuntouttamisessa keskeistä on oppia käyttämään keskivartalon tukilihaksia eli lantionpohjaa ja syviä vatsalihaksia. Taidon voi oppia kaikki, mutta yleensä on hyvä käydä ammattilaisen luona hakemassa juuri sinulle soveltuvat harjoitteet. Netistä löytyy useita hyviä liikkeitä erkauman kuntouttamiseksi, mutta näistä kaikki eivät välttämättä sovi jokaiselle. Yksilöllisellä fysioterapiakäynnillä katsotaan sellaiset harjoitteet, joita sinulla on helppo tehdä omassa arjessasi.

Me olemme kuntouttaneet vatsalihasten erkaumia jo vuosia ja jopa 15cm:n erkaumia on saatu kuntoutettua normaaliin mittoihin ja äidit ovat päässeet pömppövatsastaan eroon. J

Mikäli epäilet, että sinulla voisi olla erkaumaa tai et muuten vain saa yhteyttä keskivartaloosi ja sen ryhdikkääseen kannatteluun, varaa aikasi yksilökäynnille www.hyvinvointikeskustuntuma.fi/ajanvaraus


<3 Sofia / Tuntuman äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutti

1/29/2019 No kommenttia

Äitiysfysioterapia - mitä se on?




Mitä äitiysfysioterapia on? 
 

Äitiysfysioterapia on terminä varsin uusi ja vasta parin viime vuoden aikana enemmän ihmisten tietoisuuteen noussut fysioterapian ja kuntoutumisen erikoisosaamisalue. Äitiysfysioterapian tavoitteena on ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavalla näkökulmalla edistää raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten terveyttä ja hyvinvointia. Tähän mennessä naiset ja äidit ovat hakeneet tietoa raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan ja toimintakyvyn tukemiseen lähinnä neuvoloista, netistä ja kirjallisuudesta. 


Mitä äitiysfysioterapiassa tehdään? 


Äitiysfysioterapiassa yhdistyvät lantionpohjafysioterapia sekä vatsalihasten erkauman kuntouttamisen osaaminen sekä muu ydinosaaminen, jolla tuetaan naisten hyvinvointia ja terveyttä. Raskausaikana äitiysfysioterapiasta haetaan vinkkejä muun muassa turvalliseen raskausajan liikuntaan ja vauvan ja äidin hyvinvointia tukevaan ravitsemukseen, helpotusta liitoskipuihin sekä apua esimerkiksi ryhdin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Synnytyksen jälkeen taas naiset hakevat apua ja tukea lantionpohjan lihasten vahvistamiseen, keskivartalon voiman palauttamiseen, ryhdin parantamiseen sekä mm. vinkkejä siihen, minkälainen liikunta on turvallista synnytyksen jälkeen ja miten kannattaa lähteä liikkeelle. 


Ketkä hyötyvät äitiysfysioterapiasta? 
 

Äitiysfysioterapia mielletään tällä hetkellä vielä hyvin vahvasti raskaana olevien ja juuri synnyttäneiden naisten palveluna. Synnytykset voivat koskettaa ja jättää jälkensä kuitenkin vielä vuosienkin päästä synnytyksestä ja asiakaskuntaamme kuuluukin paljon keski-ikäisiä naisia. Lantionpohjaan liittyvät toimintahäiriöt, kuten ylikireys, yhdyntäkivut, virtsan-, kaasun- ja ulosteenpidätyskyvyn ongelmat sekä gynekologiset laskeumat koskettavat myös hyvin laajaa ikäryhmää ja tämän vuoksi meillä käy naisia ihan kaikista ikäryhmistä! 


Miten pääsen äitiysfysioterapiaan? 
 

Meille pääset lääkärin lähetteellä tai ilman. :) Voit varata ajan suoraan netistä www.hyvinvointikeskustuntuma.fi/ajanvaraus tai soittamalla 0408340423. Suosittelemme ensin tulemaan äitiysfysioterapian yksilökäynnille, jossa tutkimme lantionpohjan ja keskivartalon tilanteen. Tämän jälkeen mietimme Sinulle sopivan jatkosuunnitelman palveluvalikoimastamme www.naistenhyvinvointkeskustuntuma.fi/palvelumme. 


Mistä löydän lähimmän äitiysfysioterapeutin? 
 

Äitiysfysioterapeutteja on jo mukavasti ympäri Suomen. Linkistä löydät Sinua lähimmän ammattilaisen omalta paikkakunnaltasi. :) 
 https://www.aitiysfysioterapia.fi/aitiysfysioterapeutit/ 

12/17/2018 No kommenttia

Liikkeelle synnytyksen jälkeen



Jäikö liikunta raskausaikana vähemmälle ja synnytyksen jälkeen olisi kova halu palata harrastusten pariin? Saada ehkä myös omaa tuttua kroppaa takaisin. Mitä siis tulisi ottaa huomioon kun synnytyksen jälkeen lähtee liikkumaan?



Koska raskausaikana ja synnytyksessä keho on kokenut suuria muutoksia, liikkeelle ei kannata lähteä suinpäin ja suurilla painoilla. Jo raskausaikana tai viimeistää synnytyssairaalassa jokaisen äidin tulisi saada ohjeet lantionpohjan lihasten harjoitteluun, mielellään ohjeistuksen kanssa. 

Synnytyksen jälkeinen harjoittelu on paras aloittaa näistä harjoitteista, jotta saadaan keskivartalon syvälle tuelle pohjaa. Kun lantionpohjan lihaksiin on harjoittelun kautta saatu yhteys ja hieman myös voimaa, on turvallista siirtyä keskivartalon syvän tuen harjoitteisiin. Edelleen harjoitellaan siis kevyesti ja pienillä liikkeillä. On yksilöllistä kuinka nopeasti harjoittelussa voi edetä seuraavalle tasolle, joten ei kannata verrata omaa kroppaa ja harjoittelua kaveriin tai Instagramin seurattaviin.





Kun keskivartalon syvä tuki on löytynyt, lantionpohjan lihaksissa on hallintaa ja kehon linjaus on kunnossa, on aika siirtyä hieman kuormittavampaan liikuntaan. Älä kuitenkaan kiirehdi tässä! Hyvin rakennettu pohja säästää sinua kivuilta ja murheilta myöhemmin.

Turvallisinta on aloittaa jotain tutusta lajista, jossa ei tule hyppyjä tai ponnistuksia suurilla kuormilla. Esimerkiksi kehonpainoharjoittelu kotona on hyvä vaihtoehto. Jos omistat salikortin, ja kuntosaliharjoittelu on tuttua, voit aloittaa harjoittelun kevyesti myös siellä. Kun aloitat uusia harjoittelumuotoja tai lisäät tehoja treeneihin, on erittäin tärkeää kuunnella kehon viestejä. Miltä harjoittelu tuntuu? Miltä olo tuntuu treenin jälkeen? Ja seuraavana päivänä?



Keho palautuu synnytyksen jälkeen spontaanistikin, mutta omalla toiminnalla tätä palautumista voi joko tukea tai heikentää. Harjoittelun ja liikunnan lisäksi on todella merkityksellistä kuinka kehoa käyttää tavallisissa arjen toiminnoissa.

Yksikertaisia asioita, mutta välillä tarvitsee myös ulkopuolisen arviota ja näkemystä tilanteeseen. Jos kaipaat tarkempaa tutkimusta kehon palautumisesta ja ohjeita liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen, äitiysfysioterapeutit osaavat varmasti auttaa sinua! Voit tarkistaa sinun lähelläsi olevat äitiysfysioterapeutit osoitteesta: https://www.aitiysfysioterapia.fi/aitiysfysioterapeutit/



Kun liikunnan tuottama hyvänolon tunne on koukuttanut sinut, muista myös huolehtia riittävästä levosta ja laadukkaasta ravinnosta! Mutta näistä lisää myöhemmissä kirjoituksissa. Aurinkoista syksyä sinulle!


- Salla




12/12/2018 No kommenttia

Raskausajan liikunta


Raskausaikana itsestään huolen pitäminen on kuin pankkiin rahan tallettaminen. Se kasvanee korkoa ja tulee yllättävästi tarpeeseen niin itse synnytyksessä kuin sen jälkeen. Aina kaikki ei mene suunnitellusti, joten joustaminen ja itsensä kuunteleminen on tärkeässä roolissa. 

Kaikki huolenpito itseään kohtaan on hyväksi niin itselleen kuin syntymättömälle lapselle. 

Jokainen raskaus on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, kuten odottavan äidin liikkumistottumuksetkin. Raskaus ei ole sairaus, jonka vuoksi automaattisesti tulisi vähentää liikkumista, tai jopa lopettaa se kokonaan. Poikkeustapauksia luonnollisesti on, jolloin on hyvä konsultoida lääkäriä ja toimia niiden ohjeiden mukaisesti. Syntymättömän lapsen hyvinvointi on eriarvoisen tärkeää, ja mikäli raskaudessa on riskejä, on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. 

Huolimatta siitä, onko odottava äiti ollut fyysisesti aktiivinen ennen raskautta tai ei, liikuntaa voi harrastaa koko raskauden läpi. Aiemmin vähemmän liikkunut voi lisätä liikuntaa ja uudenkin harrastuksen voi aloittaa. On hyvin yksilöllistä, millaista liikuntaa ja millä intensiteetillä odottava äiti voi harrastaa. Aktiiviurheilija voi juosta melkein viimeisillään raskaana ollessan, kun taas juoksua aiemmin vähemmän harrastanut ei välttämättä voi ottaa yhtään juoksuaskelta. Tulee kuitenkin muistaa, ettei raskausaikana liikkuminen ole meriitti eikä siitä kannata kilpailla kenenkään kanssa. Se, mitä yksi pystyi tekemään viime viikolla, hän ei välttämättä pysty tekemään enää ensi viikolla. On lohduttavaa, että jokainen voi toimia vain oman tilanteensa mukaisesti. Kaikki huolenpito itseään kohtaan on hyväksi niin itselleen kuin syntymättömälle lapselle. 

Mitä raskaana voisi harrastaa? 

Loistavia raskausajan liikuntaharrastuksia ovat mm. lenkkeily, uinti, painoharjoittelu, kehonhuolto sekä raskausajalle tarkoitetut jooga- ja pilatestunnit. Aerobinen liikunta hellii hengitys- ja verenkiertoelimistöä, ja piristäähän esimerkiksi lenkkeily raikkaassa ulkoilmassa mieltäkin. Lihaskuntoharjoittelu voi tapahtua vastuksen kanssa tai omankehonpainolla niin kotona, kuntosalilla kuin ryhmäliikunnankin muodossa. Lihaskuntoharjoittelulla myös hellitään hengitys- ja verenkiertoelimistöä, mutta samalla vahvistetaan tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointi. 
Kehonhuoltolajit käsittävät laajan skaalan erilaisia tyylilajeja niin kehon kuin mielenkin hyvän vireen ylläpitämiseen. Perinteisimpiä ovat erilaiset venyttelyt sekä hengitys- ja rentoutumisharjoitukset. Raskausaikaan räätälöidyt jooga- ja pilatestunnit tuovat uutta syvyyttä odottavan äidin kehonhuoltoon. Molemmat vahvistavat, vetreyttävät, painottavat hengitystekniikoihin, vahvistavat keskikehon syvää tukea sekä samalla rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään paremmin. 

Hyvästä fyysisestä kunnosta on hyötyä myös synnytyksessä. Synnytystä on verrattu juoksumaratoniin sen rasittavuuden vuoksi, joten syystäkin äidin kunnolla on merkitystä. Rentoutusharjoitukset taas edesauttavat sopivan rentouden löytämisessä mm. lantionpohjanlihaksiin, mikä voi auttaa ponnistusvaiheessa ja joissakin tapauksissa jopa vaikuttaa repeämien syntyyn. Itse synnytyksestä palautuminenkin tapahtuu nopeampaa, kun pohjalla on äidin hyvä kunto - niin fyysinen kuin psyykkinen. 



Onko jotain, mitä ei kannattaisi harrastaa? 

Muutamia lajeja on, joiden kohdalla on suotavaa käyttää harkintakykyä, ja jotka omaavat suuremman riskin sikiölle. Kaikki lajit, joissa on riski saada iskuja keskikehoon, pudota tai kaatua ovat riski sikiölle. Tällaisia lajeja voisivat olla mm. kamppailulajit, laskettelu, ratsastaminen, nopeita käännöksiä vaativat lajit (esim. palloilulajit), kontaktilajit sekä kaikki jollakin tavalla extreme-kategoriaan laskettavat lajit. Varoituksista huolimatta näissäkin voi olla poikkeuksia, joten jälleen oman kehon kuunteleminen nousee arvoonsa. 

--

Tuntumassa odottavat äidit on huomioitu lempeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Tarjolla on raskausajan Pilatesta ja joogaa, sekä erilaisia tuntikonsepteja, jotka on räätälöity vahvistamaan ja huoltamaan odottavan äidin kehoa ja mieltä. 
12/03/2018 No kommenttia
Older Posts

Naiseuden Tuntumassa

Naiseuden Tuntumassa
Tuntuma on oululainen kolmen naisen yritys, joka on naisten terveyden ja hyvinvoinnin asialla. Tämä on Tuntuman blogi lantionpohjan ja vatsalihasten erkauman kuntouttamisesta, synnytyksen jälkeisestä harjoittelusta sekä naisten terveydestä.

Tuntuma suosittelee

Minun Tarinani, Salla Tiiro

Esittelyssä Tuntuman äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Salla Tiiro Minun Tarinani on Tuntuman naisten esittelysarja. Avaamme teil...

Seuraa meitä

Kategoriat

esittely fysioterapia fysioterapiaopiskelija lantionpohjan fysioterapia liikunta raskaus selkäkipu synnytys Tuntuma vatsalihasten erkauma äitiysfysioterapia äitiysliikunta

Uusimmat

Blogiarkisto

  • ▼  2019 (4)
    • ▼  huhtikuuta (2)
      • Minun Tarinani, Salla Tiiro
      • Raskausfysioterapia
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2018 (5)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (2)

Hae tästä blogista

Seuraa meitä @INSTAGRAM

Created with by ThemeXpose | Distributed By Gooyaabi Templates